keskiviikko 21. elokuuta 2013

Hermot tiukalla / Frustrerad

Nyt ottaa kyllä niin pahasti päähän tää mun projekti kaikkine ihmisineen. Mä elän koko ajan epätietoisuudessa siitä mitä seuraavaksi tapahtuu. Mulle sanotaan että tee näin, tee noin ja sitten kun teen niin kaikki pitääkin tehdä toisin. Tänään luulin että me ollaan menossa jonnekin kouluun pitämään ympäristöohjelmaa. Mutta eihän me minnekään olla menossa. Ehdin kuitenkin sanoa ammalle etten tule lounaalle. Jään siis ilman ruokaa haha, mutta ei se mitään. Eniten ärsyttää tää kauhea pilkunnussiminen. Siis ihan oikeasti! Täällä ihmiset jotka ei edes osaa puhua ymmärrettävää englantia arvostelee mun kysymyksiä ja sanajärjestyksiä. Ihanko totta, ne voi kirjoittaa monella tavalla, entä sitten? Ja kaikista parasta on että nää mun ziljoona kysymystä käännetään kaikki lopuksi kannadaksi, joten mitä helvetin väliä sillä on jos joku asia on sanottu vähän eri tavalla englanniksi?
   Ja sitten hirveetä säätöä layoutin kanssa. Tee noin, tee näin. Eiku tehdään sittenkin näin. Mulla meni eilen illalla joku 45 minuuttia siihen että lisäsin ruksaus-ympyrät joka vastausvaihtoehdon eteen. Se tekee 400 helvetin ympyrää. Mutta tänään pomo sanoi että olisi parempi jos ne olisivatkin neliöitä. Haha.
   Eilen pomoni soitteli mulle vähän väliä siitä että mun piti lähetellä jotain sähköposteja tekemistäni kysymyksistä. Meinasin saada jonkun hermoromahduksen kun en ymmärtänyt mitä hän puhui puhelimessa enkä tajunnut mitä mun piti tehdä. Sain kaiken kuitenkin tehtyä, mutta hirveä stressi siitäkin.
Pomo ottaa niin päähän, olen yrittänyt olla positiivinen, mutta hän vaan osaa olla niin töykeä tahtomattaan. Tiedän ettei se ole hänen vikansa periaatteessa, hän ei voi kielitaidolleen ja persoonalleen mitään. Kaikista parasta on että kun hän korjailee kysymyksiäni hän aina kysyy mikä on oikea vastaus...Eikös nyt hänen pitäisi itse tietää kun on ympäristöihminen?

Kai tää tästä pikkuhiljaa.Varmaan tosi säälittävän kuuloista valitusta.Välillä vaan menee pinna niin tiukalle. Inhoan kun mua aliarvioidaan ja kun turhiin asioihin keskitytään kaiken olennaisen sijaan. ärrh

Mina nerver är på bristningsgränsen. Jag orkar inte med dehär människorna här på jobbet. Jag lever hela tiden i ovisshet om vad som kommer att hända till näst. Idag trodde jag att vi skulle besöka nån skola och hålla miljöprogram där. Men inte är vi påväg någonstans. Jag hann redan säga till min amma att jag inte kommer till lunchen så ja får hungra lite. Haha, men det är inte så hemskt farligt. Det som stör mej är det eviga punktknulleriet här. Gör det där, gör dethär, och när jag är färdig så gör vi allt på ett helt annat sätt. Människor som talar så oförståelig och otydlig engelska at jag inte fattar nånting korrigerar och kritiserar här mina frågor som ja med möda punktknullat här i ett par dar. Man kan säga saker på flera olika sätt, vilken överraskning! Det har väll ändå ingen fans skillnad hurdan ordföljden är på engelska, då alla frågor kommer ändå att översättas till kannada...
   Layouten är heller aldrig perfekt. Igår ödade jag en massa tid på att skriva kruxnings-bollar framför alla svarsalternativ. Det gjorde sammanlagt 400 bollar. Idag på jobbet sade bossen att det nog vore bättre med rutor istället. Haha.
   Igår höll han på o ringa mej hela tiden p.g.a. Att ja sku skicka någå email med frågorna jag gjort. Jag höll på att få ett nervsammanbrott då jag inte fattade något av vad han sade i telefonen. Ja visste inte alls vad han ville att ja skulle göra. Saken ordnade sig ju sen tillslut. Hemskt stressande över de också.
   Ja blir bara så trött på min boss. Jag har försökt vara positivt inställd, men han e bara så bra på att säga saker klumpigt och ovänligt. Ja vet att han inte kan så mycket åt sin engelska och sin personlighet, men ändå. Dessutom frågar han alltid efter rätta svaret då han går igenom mina frågor. Borde inte han kunna dessa saker om han är en miljömänniska?

Det blir säkert bra så småningom. Min klagan låter säkert jätte patetisk. Ja bara hatar att bli underskattad och att öda så mycket tid på onödiga saker istället för att koncentrera sig på det väsentliga.argh.

sätter här en bild på vår ljuvliga katt som kom igår och sitta i min famn då jag kämpade med de eviga frågorna / Laitan vielä kuvan meidän ihanasta kisusta joka tuli eilen syliini lohduttamaan kun taistelin kysymyksieni parissa

aion harjoittaa samankaltaista sfinksimäistä tyyneyttä täällä töissä kuin kissani / ja ska öva mej att vara lika lugn och sfinxlik här på jobbet som min katt 

4 kommenttia:

  1. Ehkä pitää opetella kannadan lisäksi intianenglantia, ehkä se on eri kieli kuin queens english.

    Terttu-täti

    VastaaPoista
  2. Hei Amppu!
    Tervetuloa työelämään, sun kuvaus tuntui osittain tutulta :-) Voi kun kiva, että pidät blogia. Täytyypä seurata sitä. Olet kyllä rohkea, kun lähdit sinne! Voi hyvin!

    terkuin, Minna Kannelmäestä

    VastaaPoista
  3. Terttu: se on ihan oma kieli! yritän opetella sitä parhaani mukaan, mutta en haluaisi että se tarttuisi omaan puheeseen :D

    Minna: kiitos! kiva aina kuulla että joku seuraa ja kommentoi :) jeejee

    VastaaPoista
  4. Malttia, malttia ja vielä kerran malttia - ei Roomaakaan rakennettu yhdessä päivässä! t. mutsis, joka on ina tosi kärsivällinen + maltillinen :)

    VastaaPoista