Learning Kannada in 30 days

Olen ollut täällä Intiassa jo yli kuukauden, enkä vieläkään osaa kuin yksittäisiä sanoja tai lausahduksia paikallisella kielellä...Pitäisikö masentua ja antaa jo periksi? Olen kuitenkin omaksunut intialaisten rennon asenteen, en aio stressata. Uuden kielen oppiminen on minulle pelkkää hupia enkä halua tehdä siitä negatiivista kokemusta kasaamalla hirveästi paineita. Kaikki aikanaan siis.

Har varit här i Indien nu över en månad och har inte ännu heller lärt mej mer än enstaka ord och uttryck i det lokala språket...Borde ja kanske bara ge upp? Ja har dock antagit mej den indiska attityden att inte stressa över något. För mej är kannadastudierna bara ett nöje, som jag inte vill förstöra med att stressa. Det får ta sin tid.

Kannadaa puhutaan siis pääosin täällä Karnatakan osavaltiossa. Kieltä puhuu yhteensä noin 40 miljoonaa ihmistä, ei siis mikään ihan pieni kieli (niinkuin aluksi tyhmänä luulin). Kieli kuuluu Dravidakieliin ja on kieliopillisesti todella kaukana kaikista osaamistani kielistä (näin olen päätellyt sen pohjalta mitä olen tähän asti oppinut). En tiedä olisiko esimerkiksi hindiä helpompi oppia, koska se kuuluu indoeuroopalaisiin kieliin ja on siis sukua englannille, ranskalle, ruotsille jne. Kuten hindissä, kannadassakin on ikiomat aakkoset. Merkkejä on yhteensä 48 ja ne eivät seuraa samaa logiikkaa kuin meidän tutut kirjaimemme. Joudun siis opettelemaan kaiken alusta. Olen rustaillut koukeroisia kirjaimia vihkooni samalla tavalla kuin pikkulapset tekevät aloittaessaan koulun: samaa kirjainta toistetaan kunnes sen kirjoittaminen alkaa tuntua luontevalta. Kaipaan siis ihan selvästi takaisin koulun penkille. Olen myös kääntänyt sanoja ja kirjoittanut kielioppia ylös. Toivon että kaikki alkaisi pikkuhiljaa avautua kun vain jaksan tehdä vähän kerrallaan.

Kannada talas alltså här i Karnataka-delstaten av ca 40 miljoner människor. Språket hör till Dravidaspråken och är grammatikaliskt mycket olikt alla andra språk jag lärt mej (denna slutsats har jag själv dragit av allt jag lärt mej så här långt). Jag undrar om det vore lättare att lära sig t.ex. hindi, då det är ett indoeuropeiskt språk så som engelskan, franskan och svenskan. Liksom hindi har kannada också sitt eget alfabet. Det finns sammanlagt 48 tecken, som inte följer samma logik som vårt bekanta alfabet. Jag måst därledes lära mej allting ända från början. Under kvällarna brukar jag krafsa ner de snirkliga bokstäverna i mitt häfte på samma sätt som små barn gör då de börjar skolan, d.v.s. upprepar samma bokstav ända tills skrivandet känns naturligt. Jag saknar skolan helt tydligt. Håller också på att översätta ord och skriva ner grammatikaliska regler. Jag hoppas på att allt så småningom börjar klarna då jag anstränger mej lite i taget.

Ja kyllähän se avautuukin. Osaan jo erittäin hitaasti lukea merkkejä, vaikken tajuakana mitä sanat tarkoittavat. Seuraava vaihe onkin sitten kieliopin ymmärtäminen. Sanajärjestys kannadassa on meille eurooppalaisille todella epälooginen: Subjekti-Objekti-Verbi (tämä selittää osittain intialaisten hassun englannin). Asiaa ei myöskään helpota että kannada on synteettinen kieli (näin olen siis itsekseni vain päätellyt) eli siis sanoja jatketaan päätteillä eikä prepositioita käytetä. Toisaalta rakas suomenkielikin kuuluu näihin hassuihin synteettisiin kieliin, joten ehkä mulla onkin etulyöntiasema saksalaisiin nähden...

Och det klarnar faktiskt! Jag kan redan läsa tecknena någolunda fastän det går jätte långsamt och jag inte förstår vad orden betyder. Nästa steg är att börja förstå grammatiken. Ordföljden är för mej mycket ologisk : subjekt-objekt-verb (detta förklarar också indiernas konstiga sätt att tala engelska!). Det hjälper inte heller att kannada är ett syntetiskt språk, d.v.s. orden byggs på med ändelser istället för att använda prepositioner. Men o andra sidan kan jag ju ha nytta av finskan här (som ju också är ett syntetiskt språk). I alla fall finns det en fördel med att vara finne och inte tysk...

Kannadassa ja suomenkielessä on itse asiassa aika paljonkin yhtäläisyyksiä, tämä on auttanut sanojen ulkoaoppimisessa:

Kannada och finska har vissa likheter, det har hjälpt till i att memorera ord:

Akka = elder sister (veljeni on siis kutsunut minua ihan oikealla nimellä kaikki nämä vuodet)

Kivi = ear

Kannu = eye

Dayavittu = please (politeness)

Anna = rice

Salpa = a little bit