Olen ollut täällä
Intiassa jo yli kuukauden, enkä vieläkään osaa kuin yksittäisiä
sanoja tai lausahduksia paikallisella kielellä...Pitäisikö
masentua ja antaa jo periksi? Olen kuitenkin omaksunut intialaisten
rennon asenteen, en aio stressata. Uuden kielen oppiminen on minulle
pelkkää hupia enkä halua tehdä siitä negatiivista kokemusta
kasaamalla hirveästi paineita. Kaikki aikanaan siis.
Har varit här i Indien
nu över en månad och har inte ännu heller lärt mej mer än
enstaka ord och uttryck i det lokala språket...Borde ja kanske bara
ge upp? Ja har dock antagit mej den indiska attityden att inte
stressa över något. För mej är kannadastudierna bara ett nöje,
som jag inte vill förstöra med att stressa. Det får ta sin tid.
Kannadaa puhutaan
siis pääosin täällä Karnatakan osavaltiossa. Kieltä puhuu
yhteensä noin 40 miljoonaa ihmistä, ei siis mikään ihan pieni
kieli (niinkuin aluksi tyhmänä luulin).
Kieli kuuluu Dravidakieliin
ja on kieliopillisesti todella kaukana kaikista osaamistani kielistä
(näin olen päätellyt sen pohjalta mitä olen tähän asti
oppinut). En tiedä olisiko esimerkiksi hindiä helpompi oppia, koska
se kuuluu indoeuroopalaisiin kieliin ja on siis sukua englannille,
ranskalle, ruotsille jne. Kuten hindissä, kannadassakin on ikiomat
aakkoset. Merkkejä on yhteensä 48 ja ne eivät seuraa samaa
logiikkaa kuin meidän tutut kirjaimemme. Joudun siis opettelemaan
kaiken alusta. Olen rustaillut koukeroisia kirjaimia vihkooni samalla
tavalla kuin pikkulapset tekevät aloittaessaan koulun: samaa
kirjainta toistetaan kunnes sen kirjoittaminen alkaa tuntua
luontevalta. Kaipaan siis ihan selvästi
takaisin koulun penkille. Olen myös kääntänyt sanoja ja
kirjoittanut kielioppia ylös. Toivon että kaikki alkaisi
pikkuhiljaa avautua kun vain jaksan tehdä vähän kerrallaan.
Kannada talas
alltså här i Karnataka-delstaten av ca 40 miljoner människor.
Språket hör till Dravidaspråken och är grammatikaliskt mycket
olikt alla andra språk jag lärt mej (denna slutsats har jag själv
dragit av allt jag lärt mej så här långt). Jag undrar om det vore
lättare att lära sig t.ex. hindi, då det är ett indoeuropeiskt
språk så som engelskan, franskan och svenskan. Liksom hindi har
kannada också sitt eget alfabet. Det finns sammanlagt 48 tecken, som
inte följer samma logik som vårt bekanta alfabet. Jag måst
därledes lära mej allting ända från början. Under
kvällarna brukar jag krafsa ner de snirkliga bokstäverna i mitt
häfte på samma sätt som små barn gör då de börjar skolan,
d.v.s. upprepar samma bokstav ända tills skrivandet känns
naturligt. Jag saknar skolan helt tydligt. Håller också på att
översätta ord och skriva ner grammatikaliska regler. Jag hoppas på
att allt så småningom börjar klarna då jag anstränger mej lite i taget.
Ja kyllähän se
avautuukin. Osaan jo erittäin hitaasti lukea merkkejä, vaikken
tajuakana mitä sanat tarkoittavat. Seuraava vaihe onkin sitten
kieliopin ymmärtäminen. Sanajärjestys kannadassa on meille
eurooppalaisille todella epälooginen: Subjekti-Objekti-Verbi (tämä
selittää osittain intialaisten hassun englannin). Asiaa ei myöskään
helpota että kannada on synteettinen kieli (näin olen siis
itsekseni vain päätellyt) eli siis sanoja jatketaan päätteillä
eikä prepositioita käytetä. Toisaalta rakas suomenkielikin kuuluu
näihin hassuihin synteettisiin kieliin, joten ehkä mulla onkin
etulyöntiasema saksalaisiin nähden...
Och det klarnar
faktiskt! Jag kan redan läsa tecknena någolunda fastän det går
jätte långsamt och jag inte förstår vad orden betyder. Nästa
steg är att börja förstå grammatiken. Ordföljden är för mej
mycket ologisk : subjekt-objekt-verb (detta förklarar också
indiernas konstiga sätt att tala engelska!). Det hjälper inte
heller att kannada är ett syntetiskt språk, d.v.s. orden byggs på
med ändelser istället för att använda prepositioner. Men o andra
sidan kan jag ju ha nytta av finskan här (som ju också är ett
syntetiskt språk). I alla fall finns det en fördel med att vara
finne och inte tysk...
Kannadassa
ja suomenkielessä on itse asiassa aika paljonkin yhtäläisyyksiä,
tämä on auttanut sanojen ulkoaoppimisessa:
Kannada och
finska har vissa likheter, det har hjälpt till i att memorera ord:
Akka
= elder sister (veljeni on siis kutsunut minua ihan oikealla nimellä
kaikki nämä vuodet)
Kivi
= ear
Kannu
= eye
Dayavittu
= please (politeness)
Anna = rice
Salpa = a little bit
Mahtavaa Amanda!
VastaaPoistaPidä vain rento asenne yllä ja jatka kielen opiskelua itsellesi mieluisalla Tavalla!
Voi hyvin! terkuin Kisu
Börja använda please på kannada sen i Finland så får man se hu snälla folk e :D
VastaaPoistaOnhan siinä kannadan kielessä kuitenkin sana please, vaikka ymmärsin aikaisemmin, että siitä puuttuu kaikki nää elämää vähän helpottavat sanat, sä et ole vain Musu ymmärtänyt sitä...
VastaaPoistaps. kohta lähtee auto Saimaalle!
Kisu: yritän, kiitos :)
VastaaPoistaEllen: hehe ja sku kunna testa... :D
Mutsi: on niitä sanoja mut niit ei käytetä. Dayavittu on ihan liian pitkä sana käytettäväksi arkikielessä. Kuten myös "danyavadagalu"=kiitos". :D
Moi Amanda!
VastaaPoistaIhan mahtavaa pitkäjänniteisyyttä tuo kannadan opiskelu.
Miten Emppukin on sitä osannut :D
Kieltenopiskelun parhaita puolia on minusta se, miten oppii ymmärtämään kyseisen kulttuurin sielua ihan eri tavalla. Kai sitä voi muuksikin nimittää..
Lisäksi on mielenkiintoista, miten kieli hahmottuu rakenteellisesti, synteettinen kieli - mä olen täysin unohtanut!
Minna, Kantsusta
Mä opiskelen hindiä inhan täällä Suomessa mielenkiinnosta, ja kiinnostuksesta Intian kulttuuria kohtaan. Aakkosissa nyt vasta olen, eli alkeissa. Vaikeita noikin aakkoset ovat kun kaikki joutuu alusta opettelemaan, tosiaan sitten noi sanat mitä nyt osaan niin on yhtäläisyyksiä englantiin, ruotsiin ja espanjaankin varmaan....
VastaaPoistakyllä kaikkea voi oppia kun on motivaatiota ja kiinnostusta mutta yht äkkiä ei mitään opi ellei sitten asu paikassa missä sitä puhutaan ja silti vie aikaa! Tsemppia paljon Kannadan oppimiseen! :)