Kouluvierailuista

Ympäristöprojektissamme vierailemme eri kouluissa Hunsurissa ja lähialueilla. Ensimäisellä vierailulla esittelemme kaikki tarjoamamme ilmaiset ympäristöohjelmat ja keskustelemme sopivista päivämääristä. Useimmiten meidät otetaan erittäin hyvin vastaan ja saatamme jopa juoda kupposet chaita rehtorin kanssa.

Jaamme kouluille esitteitä, missä lukee kaikki tarvittava tieto ohjelmista ja yhteystiedoistamme jne. Joissain kouluissa rehtorit lukevat paperit läpi erittäin tarkasti ja toisissa he tuskin vilkaisevatkaan yksityiskohtia vaan tiedustelevat heti milloin meidän olisi mahdollista tulla.

Ohjelmamme:

Powerpoint Presentations:

1. Global Warming and its effects on Agriculture

2. Global Warming and its effects on Biodiversity

3. Global Warming and its effect on Oceans/Marine life

4. Genetically Modified Foods

5. Plastic Pollution

6. Toxic e-waste

7. Renewable Energy Resources

8. Fertilizers and Pesticides, effect on environments and ecosystems

9. Importance of the Western Ghats

10. Are alcohol/tobacco/drugs necessities for the sustenance of human life?

Documentaries and interactive questions:

1. Home -documentary (English, Kannada)

2. Secrets of the King Cobra (English)

3. An Inconvenient Truth (English, Kannada)

Toisella vierailullamme olemme valmistelleet vedettävän ohjelman ja meillä on muistitikut ja läppärit mukana. Ne ovat aina yhtä yllättyneitä kouluissa kun me tulla tupsahdamme sinne varovasti muistuttaen että tänään meidän oli määrä pitää ympäristöohjelmaa täällä. Päivämäärien sopiminen etukäteen ei periaatteessa merkitse mitään kouluille, mutta jatkamma käytäntöä ihan itsemme takia. Hyvin nopeasti ne kuitenkin järkäävät meille luokkahuoneen tai juhlasalin täyteen oppilaita. Olemme tottuneet odottamaan ja meillä on kärsivällisyyttä vaikka muille jakaa. Siitä huolimatta meinaa kuitenkin välillä palaa hermo kun vähemmän hauskoja ylllätyksiä tulee esiin. Kuten esimerkiksi ettei koululla ole piuhaa, millä yhdistää läppäri projektoriin, tai koululle ei edes ole projektoria tai screeniä. Viime viikolla sain kuulla viisi minuuttia ennen yksityiskohtaista ja hyvin tieteellisen monimutkaista GMO powerpointtiani, ettei yleisöni oikeastaan edes ymmärrä englantia. Jotkut asiat olisi hyvä tietää etukäteen kun kuitenkin keskustelemme aina hyvissä ajoin opettajien ja rehtorien kanssa.

Kouluilla on erinlaisia motiiveja kiinnostua meidän ympäristöohjelmista, Tässä tulee pieni lista eri esimerkeistä.

Opettajat saavat vapaa-aikaa. Kun tulemme vetämään ympäristöohjelmia ei opettajien tarvitse pitää oppitunteja, ja he voivat ottaa rennosti ja seuraten meidän esitelmiämme. Ei siis ole kovin yllättävää että he sullovat luokkahuoneet mahdollisimman täyteen oppilaita, niin että mahdollisimman moni opettaja saa ottaa rennosti. Yleensä ohjelmiamme seuraa myös 3-6 opettajaa, ja välillä mietityttää, eikö heilä ole mitään parempaa tekemistä?

Ulkomaalaisten/valkoihoisten vierailu nostaa koulun statusta. Monissa kouluissa meidän kunniaksemme järkätään melkein nolottavan juhlallisia juhlallisuuksia, kun kuitenkin tulemme vain näyttämään luontodokkarin tai pitämään yhden powerpoint-esitelmän. Hirveästi puheita pidetään puolin ja toisin ja meille jaetaan ties mitä hauskoja pikku lahjoja. Näissä tapauksissa itse ohjelmamme sisällöllä ei ole sen suurempaa merkitystä, vaan itse vouhotus meidän ympärillä on pääasia.

Tekemisen puute. Joissain kouluissa sitä huomaa ettei opettajien työmoraali ole kovin korkealla, tai sitten niin ettei opettajia edes ole tarpeeksi kaikille oppilaille. Meidän veirailumme ovat siis erittäin tervetulleita kun he saavat edes jotain ohjelmaa oppilailleen.

Olemmehan toki myös vierailleet kouluissa, joissa ohjelmiamme kohtaan osoitetaan todella suurta kiinnostusta. Suurimmaksi osaksi ihmiset ovat sitä mieltä että ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta kuitenkin liian usein ensimäinen kouluvierailumma päättyy rehtorin lupaukseen ottaa meihin yhteyttä myöhemmin. Tiedämme kaikki ettei niin tule kuitenkaan koskaan tapahtumaan.. Joskus sitä tuntee itsensä ikään kuin huijatuksi, kun intialainen tapa on aina osoittaa ylenpalttista ystävällisyyttä ja kiinnostusta vaikkei sitä sitten käytännössä kuitenkaan edes viitsi pitää lupauksiaan ottaa meihin yhteyttä ja järkätä sopiva päivämäärä. Mutta kai tämäkin on osa kulttuurien kohtaamista. Me olemme tulleet tänne kenenkään pyytämättä, joten on myös meidän velvollisuutemme yrittää olla ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä ja antaa anteeksi näille ihmisille heidän eriävät käytäntönsä ja tapansa. Ongelmia on välillä niin paljon ettei niitä kaikkia edes kannata ruotia tässä tekstissä. Parasta on vain yrittää ummistaa silmänsä epäkohdille ja iloita niistä pienistä onnistumisista, joita välilllä tulee vastaan, muuten sitä ei kyllä jaksaisia kovin kauan. Muuten olisimme varmaan antaneet periksi jo kauan sitten.